Mieli aina umpisolmussa

Kohtasin kesällä Turussa tytön, jota en entuudestaan tuntenut. Hän liehui menemään pitkin baaria, joi toisten juomia, puhui nopeammin kuin minä, tanssi kuin sekopää ja sai jokaisen nauramaan. Tupakkapaikalla kysyin, onko hän mahdollisesti maanis-depressiivinen. Tyttö alkoi itkemään. "Ei kukaan mun kavereistakaan oo tajunnut, tai koskaan kysynyt tuota. Mistä sinä arvasit?"

Kyllä toinen kaltaisensa tunnistaa.

Tässä linkit dokumenttiin, joka lohdutti minua niin paljon. Stephen Fry on hieno mies.